Suurempi kuin kolme

Hän on ihan melkein metrin mittainen, takkutukka rimppakinttu. Hän rakastaa kirjoja ja kitaraansa, laulaa, tanssii ja soittaa sitä mitä käsiinsä saa – kattiloista syntyy rumpusetti ja sohvapöydästä piano, kaikki vähänkin pitkulaiset esineet ovat tietysti torvia.

Hän osaa lukea oman nimensä, tuntee liikennemerkit ja laulaa hämä-hämähäkit muula-muulahaisineen ihan nuotilleen. Hän pitää autoista, junista, palapeleistä, Maisasta, puistosta, kengistä ja koruista. Hän puhua pälpättää taukoamatta, kertoo kuulumisia, keksii tarinoita, mölöttää mielikuvituskieltä. Hän kujeilee, kinuaa, keskittyy ja kiukkuaa.

Hänellä on hurmaava hymy, hervoton huumorintaju ja huikea hahmotuskyky. Hän kikattaa ja käkättää, kiusaa siskoaan, ikävöi isäänsä ja itkee yöllä äidin perään. Hän ujostelee vieraita ja kaipaa kavereitaan päivittäin. Naapurikorttelin A on niin tärkeä, että tälle piti ostaa ihan omat servetit sunnuntain synttärijuhlia varten.

Ja niin, tänään hän täytti kolme vuotta. Mun oma pieni ponnaripää pärräsi lahjapyörällään pitkin Hämeenpuistoa ja keräsi ihastelevia hymyjä muiltakin kuin äidiltään. Puistossa muiden pyöriä kateellisena katsellut ja kerta toisensa jälkeen lainannut lapsonen sai vihdoin oman menopelinsä, kypärän kera tietysti. Neitsytmatka meni hienosti, poikanen potkutteli leikkipuistoon ja takaisin ihan onnessaan, tavarakoriin napattiin kaupasta pillimehu ja kotiin tultiin tietysti kiukun kautta.

Kateellisen kuopuksen nukkuessa katettiin kahden hengen kahvihetki keittiöön, pistettiin kermainen mansikkakakku pöytään (tietysti, kun toinen meistä on allerginen mansikoille ja toinen ei voi syödä maitoa), puhallettiin kynttilät ja todettiin, että kolmevuotiaana tuntuu aika hyvältä. (Ikäkauteen sopiva hauan lisää kakkua lisäääää kakkuaaaa tietysti kruunasi herkuttelun.) Nyt hän tuossa pöydän toisella puolella asettelee keskittymisilmeen kera huulikiiltojani keittiövaakaan ja sivelee niitä suuhunsa – puoliksi insinööri, puoliksi ballerina.

Minun pieni poikani, erityinen esikoiseni, innokas isoveli, ihmeellinen I. Iso ja pieni, uhmakas ja uskomattoman taitava, rakas ja rasittava. Herkkä ja hurmaava, railakas rasavilli, kiltti ja kiivas. Kaunein poika, jonka olen koskaan tavannut.

Hyvää syntymäpäivää! 

10 Comments

  1. L-E

    Onnea I! Hieno pyörä ja hirmuisen hieno kypärä!!!

    Veljentyttöni näyttää muuten kovasti I:ltä ja sattumoisin täytti juuri kolme :D.

  2. Mimsi

    Hyvää syntymäpäivää ihanalle I:lle! 🙂

  3. jope

    onnea I:lle:)

  4. Emilien

    Oi, onnea kolmevuotiaalle! 🙂

    Hienon lahjan on poika saanut, mistä hommasit? Voisin laittaa lahjaidean korvan taa, meilläkään ei ole enää pitkä aika kolmossynttäreihin.

  5. Aniliini

    Isosti onnea kolmevuotiaalle! Upea fillari!

  6. ONIA

    Kiitämme kauniisti onnitteluista 🙂

    Pyörä on merkiltään Tuptup, tilasin sen Ipanaisen verkkokaupasta. Kypärä puolestaan on Stadiumin alelaarista, ihanan musta ja kuvioton se on ainakin! 😉

  7. Maria

    Onnea! Ihana lahja ja onnellinen sankari <3

  8. Heini

    Mahtavat onnittelut ja ihanasti taas kirjoitit! Ja Mahtava tukka! Meidän miltei 3v on semmonen siilipää… 🙂

  9. Kastanjapuu

    Oikein paljon onnea!

  10. misu

    onnea kolmevuotiaalle!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

© 2024 Sanna Inkeri Saarikangas

Nopea ja turvallinen WordPress — WP-palvelu.fiYlös ↑