Skip to the content

Sanna Inkeri Saarikangas

Haku:

MINUSTA
YHTEYS
ENGLISH

MINUSTA
YHTEYS
ENGLISH

VISUAALINEN CV

CV Saarikangas_nettisivuille(1)

Avaa CV pdf-tiedostona.

Sanna Saarikangas
38-vuotias viestinnän asiantuntija, nelilapsisen uusperheen äiti, arjen ajattelija ja ruuhkavuosien rakastaja Tampereelta.

INSTAGRAM

Mun kesäloma 2024 🌸 Palasin töihin eilen ja m

Mun kesäloma 2024 🌸 Palasin töihin eilen ja mietin jo valmiiksi mitä vastaisin kysymykseen siitä miten loma meni. Loma meni eniten omalla pihalla: puhelin on täynnä kuvia taimista, kukista, kesäkurpitsoista, kukista, herneistä, hyönteisistä, kukista. Lukemattomia aamupaloja terassilla, grillattuja aterioita auringossa, iltapäiväkahveja paahteessa ja sateessa, varpaita kahluualtaan reunalla tai trampoliinista ylös ponkaisemassa.

Vietettiin sukulaisjuhannus Kuhmossa ja esikoisen syntymäpäivää onnenkeksien kera, käytiin koko perheen kanssa Kotkassa, Helsingissä ja Tallinnassa, kuopuksen vein haaveiden Hämeenlinnaan ja loman lopuksi koin ilmiömäisen Coldplayn ja sain vielä kivat stand up -treffitkin puolison kanssa. Haluaisin myös muistaa pienet parhaat hetket: kun napattiin pienimmän päiväkotikaveri mukaan kesäretkelle, kun yläkerran kaksikko nukkui yön ulkona tai kikatti spa-saunassa, kun voitin arvonnasta kaksitoista kahvipakettia, pulahdin kesken lenkin uimaan, kun ostettiin yhden lapsen kanssa salaa kaupungilla ihan oikeat kioskijäätelöt ja pelattiin Unoa esikoisen tyttöystävän kanssa. Kun ystävät tai sukulaiset tulivat kylään ja kahvit sai kattaa ulos, kun piha tarjosi joka aamu jonkun uuden ihmeteltävän, kun grillasin sen ensimmäisen kesäkurpitsan tai poimin siskolle pienen kukkakimpun. Kun vihdoin osasin keskittyä lukemiseen ja naapuruston lapset säntäsivät ovelta toiselle. Kun syötiin hirveästi sipsiä, aina välillä kaupungin puistoruokaa ja vähintään yksi jäätelö päivässä.

Lomalla keräsin jaksamisvarastoja, mutta myös kohtasin kaikenlaisia tunteita, itkin ahdistuksia ja riitelin ruutuajasta. Ei ole ollut pelkästään ihanaa, mutta onneksi sitäkin, ainakin pieninä paloina. Ja pihalla 🌸

Loma loppui, mutta kesä onneksi vielä jatkuu - asteritkin ovat vasta nupullaan.

Kolmen yön lomareissu palasiksi pilkottuna 🎈

Kolmen yön lomareissu palasiksi pilkottuna 🎈

Piha tarjoilee: 💐🥔🥗🐝

Piha tarjoilee: 💐🥔🥗🐝

Ootte ehkä jo huomanneet, että tuo piskuinen pih

Ootte ehkä jo huomanneet, että tuo piskuinen piha on tuonut elämääni kaikenlaista iloa. Mutta kukkien ihastelun, mullan kuopsuttelun ja kesäkurpitsavauvakuplan lisäksi sillä on ollut muitakin, osin yllättäviäkin vaikutuksia:

Sandaaliastujan rusketusrajat (mähän en juuri rusketu, kerään pisamia ja päivetystä lähinnä käsiin ja jalkateriin, palan hetkessä jos en muista rasvata)

Entistä rennommat ja hetkessäkin kasaan kyhätyt ystävien kyläilyt ja kahvittelut - koskee sekä itseä että jälkikasvua, ja koiria! (siivoamisvaivakin katoaa, kun voi vaan istuksia pihalla, joka tässä päiväkotikaverin äidin ottamassa salakuvassa näyttää krhm kyllä tosi kivalta)

Uudenlaiset naapurisuhteet ja tontin yli auttaminen - eilen lainasimme pihajuhliin pöytää ja saimme kiitokseksi kakut ja pullat omille ex tempore -vieraille (ja kotikadulla ystävystyneet pienet ne vasta ilahduttavatkin)

Rennompaa ja mukavampaa olemista kuopuksen kanssa, paljon enemmän ulkoilua meille molemmille aamuin illoin ja siinä välissä, teinitkin saa houkuteltua ainakin trampalle tai jäätelölle (päivärytmi on kaikilla heittänyt häränpyllyä mutta ekaa kertaa ikinä se ei juurikaan haittaa)

Pieni ilo pörriäisten elämän helpottamisesta ja muutenkin lempeämpi kosketus lähiluontoon (vaikkakin asumismuodon isompi hiilijalanjälki on vaatinut vähän nieleskelyä)

Aiempaa enemmän päiväkahviherkkuja, järjetön määrä jäätelöä ja hah myös selvästi kasvanut alkoholinkulutus, koska grilliolut helteessä ja iltasiideri ulkona nyt vaan maistuu… (kuvan vadelmapehmis ei sentään ole omasta pihasta vaan Suttisen tilalta Pälkäneeltä - todistetusti siis on poistuttukin kotoa kesän aikana!)

Oisko tuo oma naamakin jotenkin vähän levänneemmän oloinen, vaikka lomasta valtaosa on vietetty ihan vaan tylsästi kotona?

Sen jo ehkä sanoinkin, että päivän parhaita hetkiä on aamun pihakierros yksin yöpaidassa. Yksinkertaista, silti aika ihmeellistä.

Sellaisiakin pihajuttuja siis, jännityksellä odotan onko tämä kaikki jo ensi vuonna ihan tylsää ja tavallista ☺️

Pikkusiskon pikkukimppu pikkupihasta 💖

Pikkusiskon pikkukimppu pikkupihasta 💖

Ihan pihalla kesäkuun lopulla 🌸💖☀️ On

Ihan pihalla kesäkuun lopulla 🌸💖☀️

On hikoiltu helteessä ja paistateltu paahteessa, metsästetty sadepäivinä etanoita (yyyh), värvätty naapurit kasteluavuksi mökkireissun ajaksi. Pihalla on pulikoitu, grillattu, riehuttu, kuivattu pyykkiä, juotu aamukahvia ja syöty synttärikakkuakin. Nuoriso on nukkunut yön trampoliinilla ja minä kantanut rottinkituolin lukupaikaksi pensasaidan varjoon.

Mun suosikkilomahetki on ollut takaoven avaaminen perheen nukkuessa ja yöpaidassa paljain varpain aurinkoisella pihalla tassuttelu. Aina uusi päivä paljastaa pihalta jonkun uuden ihmeteltävän. Auenneen nupun, herneenpalon, pensasaidan välistä puskevan mysteerikukan. Linnun, oravan, ketun!

Oon edelleen erittäin hämmentynyt siitä, että ostamani kesäkukat eivät ole kuolleet, että yrttiruukuista riittää maustetta joka päivälle, että pienestä siemenestä todella kasvoi mun käsissäni ihania pinkkejä tsinnioita, ryöppyävät tomaatintaimet, kourakaupalla pinaattia ja jo muutama maailman makein hernekin - ja se grillissä täydelliseksi paistettu kesäkurpitsa, katso edellinen postaus 😅

Kaikenlaista yritystä ja erehdystä on toki mahtunut ensimmäisen oman pihan kevääseen ja kesään ja nyt tekisin useankin asian toisin. Piha on kovin kompakti ja kaikkea elämässä (aika, raha, jaksu) rajallisesti, mutta kaikki tämä käsillä puuhailu, kukkien siirtely, taimien kastelu, kasvun ihmettely ja uuden äärellä onnistuminen on ollut mulle itselleni ihanaa terapiaa. Pihasta ei tullut työleiri, vaikka välillä siellä vierähtää tunteja tössötellessä. Eniten tämä kaikki on ollut ajan antamista ajatusten virralle ja myös ahdistuksen hallinnalle. Katsokaa nyt, mitä niistä pienistä säälittävistä taimista on tullut!

En osaa sanoa että meillä olisi puutarhaa, on pikkuinen rivitalon pihapläntti, johon on yritetty änkeä vähän jokaiselle jotakin (trampoliini on ollut ihan loistohankinta, vaikka valtaakin koko nurmikon) - ja kukkapenkki täyteen ties mitä. Ensi vuonna pihalla saattaakin olla jotain ihan muuta! Tai ehkä silloin saadaan terassikin pestyä ja kaikki järjestykseen, elämäkin? Mutta nyt on vain tämä hetki ja just tämä kesä, onneksi siinä on pieniä iloja ja ihmeenhetkiä, vaikka sitten herneen kokoisia 💕

Yksi lapsista sanoo mun olevan ”sellainen plant

Yksi lapsista sanoo mun olevan ”sellainen plant mom” ja koko perhe on varmasti ehtinyt tuskastua moneen kertaan koko kevään ja alkukesän kestäneen esikasvatus-taimihoiva-ulosistutus-kastelu-hermoilu-seurailu-hööpötyksen aikana, JOTEN KATSOKAA NYT MITEN SULOISEN JA HIENON KESÄKURPITSAN OON SYNNYTTÄNYT 🥰 #plantmom #ylpeääiti #esikoinen

Vietettiin juhannusta puolison sukumökillä Kuhmo

Vietettiin juhannusta puolison sukumökillä Kuhmossa isolla porukalla. Oli uimista sateessa ja paisteessa, saunan kosteat löylyt, hyvää ruokaa ja paljon sipsiä, hyttysten ininää, pieni eväsretki Lentuankoskelle ja pienten serkkujen tössötystä aamusta iltaan (ja yöhön). Sekä vauva!

Pidin vähän vahingossa ja osin tarkoituksellakin puhelinta kauempana, otin vähemmän kuviakin kuin yleensä ja tein tarinoita enemmän päässäni. Sen seurauksena ”ruutuaikasi väheni viime viikolla 40%”, ollen silti tunneissa ihan riittävästi ellei liikaakiin. Ehkä sama suunta jatkuu kesällä - enää pitäisi kiskoa nuorisolaiset samaan suuntaan ja luovaa tylsyyttä kohti.

Nyt on jo vähän ikävä kotiin, omien tuttujen juttujen, vesivessan ja kukkien kastelun äärelle. Oikeastaan aika kiva tunne sekin. Kohta lähdetään.

Ihan pihalla vol 2 🌸🌼🌺 Ostin vielä vähän lisää kesäkukkia (pyöräkärryyn mahtuu yllättävän paljon), sain pari amppeliakin roikkumaan, istutin vihdoin kevättalvesta asti hellityt kukkataimet ja ripottelin väriä sinne tänne. Kasvimaa kukoistaa (kirjaimellisesti, katsokaa noita kesäkurpitsoja! 🤩), tomaatit ja kurkutkin pääsivät paikalleen, kohta saa maistaa salaattia ja raparperi on niin villiintynyt ettei piirakkatehdas pysy perässä. Ja mitähän kaikkea vielä!

Kun etsittiin uutta kotia ja haaveiltiin pienestä pihasta, ajattelin kai lähinnä paikkaa jossa voisi vähän haukata happea ja ulkoilla helpommin lasten kanssa. En tosiaan aavistanut TÄTÄ, täydellistä höpsähdystä, taimiterapiaa, suunnitelmien piirtämistä ja toteuttamista, multaisia varpaanvälejä, kukkatarjousten kyttäystä ja kumppanuuskasvien googlailuja. Sain ystävältä ihanien leikkokukkien siemeniä, naapurilta nyhdin lemmikkiä, perunat itivät olohuoneessa, Lidlin juurakkojonossa olin ensimmäisenä, K-raudasta on tullut vakiokauppa ja kierrätyskeskuksesta kyttään ruukkuja… Oon viettänyt pihalla tunteja ja tunteja, puuhastelun lomassa yritän kyllä ihan kunnolla myös vaan istua alas, ihailla ja ihmetellä. Sekä omia aikaansaannoksiani että luontoa, joka pitkän talven jälkeen löi ihan ällikällä kaikella kasvulla ja vehreydellä. Eipä tiedetty, millaiseen vihermajaan, lintujen, pörriäisten ja pupujen keskelle oikein muutettiinkaan!

Ja kyllä muutkin nauttii kuin minä: nurmikon valtaava trampoliini oli ykköshankinta, riipputuoliin hakeutuu lukijoita, grilliruoka maistuu terassilla erikoisen hyvälle, ulkona on kokeiltu vesileikit, voikukan puhallukset ja monet vänkäämiset. Piha on nyt testattu omalla väellä, kuopuksen pienillä ystävillä, esiteinin kaverisynttäreillä, äitien kahvittelulla ja sukulaisseurassa. On se hyvä, olkoon pieni ja paahteinen ja mitä vaan, ihana siitä on kyllä tullut! ”Tää koti oli kyllä ihan onnenpotku”, summasi puoliso.

Eli jos et kestä kukkakontenttia tai tätä aloittelijan avutonta kaalimaan kasvatusta (ai niin, todo-listalla on vielä kymmenisen kohtaa including lehtikaalin hankinta 🙃) niin move over, sillä täältä pesee kunnes kaikki on kuihtunutta tahi kuollutta! ☺️ Ihanaa pihanaa!

Ihan pihalla! 🌱🌸🌼🪴🤸🏻‍♀️

Ihan pihalla! 🌱🌸🌼🪴🤸🏻‍♀️

PARHAITA PALOJA

Vauvavuoden tärkeimmät hankinnat

Vapaahetken haikailusta vuoroviikkovanhemman kohtuuttomaan kaipaukseen

Kolme kertaa kaksi viivaa

SANNA SOMESSA

INSTAGRAM: @SANNAINKERI
LINKEDIN
TWITTER: @SSAARIKANGAS

SIVUT

MINUSTA
YHTEYS
ENGLISH

Hae sivustolta

Haku:

© 2024 Sanna Inkeri Saarikangas

Nopea ja turvallinen WordPress — WP-palvelu.fi — Ylös ↑