Tänään talsin iltalenkillä kaupunginosasta toiseen. Ilta-aurinko värjäsi Kalevan kerrostalojen rapattuja seiniä, Puu-Tammelan pikkukaduilla pyöräili pipapäisiä koululaisia. Näsinneula vilkutti kevättä tervetulleeksi ja Armonkallion mutkikkailla kujilla tuoksui puusauna. Autot sujahtelivat rantatunnelin suusta sisään, mutta vastaan tuli myös kolme (!) laatikkopyörää lapsilasteineen.
Olen itse kaikkea muuta kuin paljasjalkainen tamperelainen. Pikemminkin klassinen junan tänne tuoma, riävän reunassa roikkuva ja rotvallin reunaan kompasteleva kekkeruusi. Minulla on siis vielä opittavaa Ilveksen ja Tapparan sävyeroista enkä osaa tilata mustaa makkaraa oikealla tavalla (enkä itse asiassa edes pidä siitä, auts). Samaten saan vielä opetella eri kaupunginosien ominaispiirteitä ja koetan hiljaa mielessäni hahmottaa, miten tammelalaiset, tampellalaiset ja tahmelalaiset eroavat toisistaan.
Kahdeksan Tampereella asutun vuoden aikana olen kuitenkin juurtunut tähän kaupunkiin ja kutsun sitä kodikseni. Kaunistin paikallisen yliopiston tilastoja valmistumalla täällä, perustin tänne perheen ja nappasin vielä työpaikankin it-firmasta, joita tässä pitäjässä piisaa. Seuraavaksi ajattelin olla mukana tekemässä Tampereesta vielä parempaa kaupunkia meille kaikille – myös niille vatsoissa kasvaville tai koulupolkua talsiville junioreille, jotka eivät ihan vielä pääse päättämään tulevaisuudestaan.
Pahat kielet ovat minulle kertoneet, että tamperelaisilla on tapana vatvoa kaikkea ja vastustaa jokaista muutoksen murusta. Jos Aamulehden tekstaripalstaa on uskominen, juuri mikään liikahdus suuntaan tahi toiseen ei tyydytä ketään. Mikäpä siinä, hyvähän se on hitaan hämäläisen tapaan tuumata rauhassa, ettei tule hötkyiltyä ihan suotta. Mutta väitänpä myös, että Tampereella osataan olla myös rohkeita ja tehdä rempseitä ratkaisuja. Ratikkaa pukkaa, rantoja rakennetaan ja tunneleissa synnytetään jopa vauvoja.
Minä toivon, että tätä kaupunkia kehitetään edelleenkin rohkeasti, mutta kestävästi. Huomioidaan heikommassa asemassa olevat, muistetaan ympäröivä luonto rakennushankkeissakin, panostetaan digitaalisiin palveluihin ja pidetään pyöräilijät tyytyväisinä. Annetaan kaupungin kaupungistua, pidetään perheet keskustan tuntumassa ja tehdään Hämeenkadusta niin tamperelaisten kuin turistien oma tila.
Pidetään rakas kaupunkimme kauniina, kiehtovana ja kunnossa.
Vastaa