Talvi tuli, yllätti tapansa mukaan autoilijat ja sai meidät palelevaiset haukkomaan henkeään. Perjantai-iltana uhmattiin myrskyn merkkejä, kärrättiin kaksivuotias iltakylään ja istuttiin vauvan kanssa iltaa intialaisessa ravintolassa. Kumma kyllä olo tuntuu lähes lapsettomalta, jos seurueessa on vain tuo yksi rintaruokittava rääpäle. Tietysti pikku-O heräsi heti alkusalaatin jälkeen, mutta jaksoi kuitenkin töllistellä värikästä sisustusta laskuun asti.
Eilen aamupalan aikaan ikkunan takana olikin vastassa hanget korkeat nietokset. Säätilan muutos havahdutti huomaamaan poikasen vaatepuutokset, ja niinpä sitten säntäiltiin kaupungilla pakkasenkestävien talviasusteiden perässä – ja minä myin jälleen yhden periaatteeni äitinä. Syksyllä jo annoin periksi goretexien kiihkeälle ja kosteussuojatulle kutsulle, nyt meni sitten viimeisetkin tyylipisteet ja taaperon jalkoja koristavat kotimaiset Kuomat. Kaupan hyllyltä löytyi onneksi ihan kohtalaisen siedettävä mustavalkoinen malli ja kun hintalappu oli 25 euron pienemmällä puolella, oli pakko nöyrtyä.
Tänään sitten laitettiin talvitöppöset tositestiin ja vietettiin muutama hetki pulkkamäessä. Naapureiden rattikelkka kulki lujempaa kuin meidän peruspulkka, ja lumesta riitti riemua ihan lapioitavaksi asti. Saaliiksi saatiin punaiset posket ja tietysti myös asiaankuuluva kotiinpaluuhuuto. Lounaaksi siskonmakkarasoppaa, tottakai. Juuri tällä hetkellä kitusiin tungetaan kahvia ja sokerimunkkia, arvatenkin se isompi lapsi on nyt päiväunilla. Kaksikuinenkin nukahti munkinhakumatkani aikana lattialle, näemmä oli vähän liian unettavaa luettavaa hällä…
Kun maa on valkeana, näyttää koko maailma vähän valoisammalta paikalta – vaikkei henkilökohtainen elämä muutukaan huolettomaksi lumisateen myötä. Aurinko kuitenkin paistoi tänään, ainakin hetken verran.
Ihana uninen lukutoukka 🙂 Ja yhäkin kovasti tsemppiä elämän karikoihin!
Meidänkin kaksivuotiaalla on talvikenkinä Kuomat jo toista talvea. Kotimaiset, kohtuuhintaiset, helpot pukea jalkaan, mahtuu villasukka ja ovat lämpimät. Siinä ne merkittävimmät syyt, jos joku kysyy miksi. 🙂
Lähemmäs 100e maksaviin talvikenkiin olen valmis panostamaan vasta sitten, kun voin olla varma, että ne yhdet ja samat kalliit kengät mahtuvat varmasti jalkaan koko talven. Nyt tuon pojan jalka kasvaa sellaista vauhtia, että varmaan joudutaan ensi vuoden puolella ostamaan vielä kokoa isommat kengät…
mistä sai noin halvalla kuomat?
Kuomathan on ihan huiput! 🙂 Ulkonäöltään neutraalit (etenkin yksivärisenä), helpot pukea, kevyet ja ilmeisen lämpimät. Eivät säikähdä pientä kosteuttakaan. Olen (ihan tosissani) harkinnut ostavani Kuomat itsellenikin, kun niitä nykyään on aikuistenkin kokoja saatavana. Eikös kotimaisuudenkin voi laskea plussaksi?
Ainoa hankaluus noissa kengissä on se että päiväkodin kenkähyllyssä mustia Kuomia on taatusti useammatkin, vaan eipä tuokaan iso ongelma ole kun kengät on nimikoitu ja ne omat löytyvät (nimikoidulta) vakiopaikaltaan. 🙂
Tämä talvena meillä ei Kuomia (ainakaan vielä 😉 ) ole kun haksahdin tarjoukseen ja ostin pojille toiset talvikengät jo aikaisin syksyllä. (Olivat tarjouksesta huolimatta Kuomia kalliimmat.) No näillä mennään. Ehkäpä Huutiksesta vielä käytetyt Kuomat jos pakkaset äityvät ihan mahdottomiksi.
Kiitos!
Mäkin toivon, että Kuomat pitäisivät tuon palelevavarpaisen pojan lämpimänä tämän talven. Viime vuonna käytössä oli Tepsut, jotka olikin hyvät, varsinkin kun taapero oli silloin vasta kävelemään oppinut. Samat kengät menikin koko talven, nyt täytyy toivoa että hillitön kasvupyrähdys vähän seisahtuisi…kesällä kengänkoko oli vielä 24, nyt mennään koossa 28. Lapsella on kohta isompi mono kuin mulla! 😀
Tampereella kannattaa käväistä Kansan kengässä 🙂
Juu onhan noissa Kuomissa vaikka mitä plussia, mutta musta ne vaan on ihan törkeän näköiset 😀 Viime talvena ajattelin myös, että tuollaiset klohmot ovat liian hankalat pienelle taaperolle, nyt tuo iso poika ainakin kenkäkaupassa pisti juoksuksi ihan helposti. Että näillä mennään, onneksi haalarinpuntti ja lumihanki peittää sen mitä äidin silmä ei kestä 😉
Jestas! Mun 3 veellä on 26 ja minusta silläkin iso koipi 😀 noin muuten en löydä kuomista valittamista, vaikka eihän ne nyt niin nätit ole mut käytännöllisyys ennenkaikkea! (lapsilla)
Jestas, mitähän isokenkäistä tässä kasvatetaankaan.. 😀 Mä ajattelin ennen että meidän pojalla on suht pieni jalka, mutta ehkä ei sitten enää. Mun omat kengät kun voi olla pienimmillään kokoa 36, kohta varmaan lainaillaan toistemme jalkineita. Mutta Kuomia en kyllä OMAAN jalkaani pistä, joku roti sentään pitää olla!
Mä vannon villavuoren nimeen ja ostin 2 v. pojalle Kavatin Defenderit. Luulin jotenkin saavani Kuomia tyylikkäämmät jalkineet, mutta ei ne nuokaan kanootit paljon silmiä hivele. Ehkä lämpimyys ja ulkonäkö ei vaan mahdu samaan jalkineeseen ainakaan lasten kengissä 🙂
Tyylipisteet? En ihan oikeasti ymmärrä, miten joillekin lasten varusteiden tyylikkyys on käyttömukavuutta/lämpimyyttä tärkeämpää. Ehkä itse sitten puen lapseni äärimmäisen rumasti mutta en kahta kertaa mieti, kumman valitsen, toimivan vai kauniin.
(Ja tämä nyt ei ole mikään negatiivinen piikki, vaikka se semmoiseksi melko varmasti ymmärretäänkin. En vain ihan oikeasti ymmärrä 🙂 )
Minun näkökulmastani tässä jalkineasiassa nimenomaan käyttömukavuus/lämpimyys meni tyylikkyyden edelle, vai ymmärsinkö ihan väärin? Minäkin kyllä kuulun niihin äiteihin, joiden lapsi puetaan ensisijaisesti käytännöllisesti, lämpimästi ja kestävästi, mutta arvostan sen ohessa suuresti myös sitä, että vaate miellyttää silmää visuaalisesti. Kukin tavallaan.
ONIA, auringonpaistetta päiviisi ja mieleesi!
Oliko ne tepsut lämpöset?
Jepjep, kukin tyylillään – tai vaikka sitten tyylittömyydellään 😉
(Kaikkeahan ei aina kannata ottaa niin kovin vakavasti, ei edes lastenvaatteita.)
Tepsut oli ihan lämpöiset, tuolla meidän pojalla tosin tuntuu olevan aina viileät varpaat ja sormet vaikka päällä olisi mitä (ja sisällähän se on silti AINA ilman sukkia, en voi ymmärtää..). Viime talvena siis ulkoiltiin kovillakin pakkasilla Tepsuissa, niissä oli kyllä aina myös ohut villasukka mukana. Suosittelisin siis niitä edelleen ainakin sellaiselle vasta kävelemään oppineelle, joka ei ehkä muutenkaan viihdy pulkkamäessä montaa tuntia kerrallaan.
Me ollaan I:n kanssa ihan kenkäkaimat! Ensin goretex-lenkkarit, ja nyt vielä kuomat. Mulla on ollu kuomat varmaan 10 vuotta! Joo, pakko spoilata, että käytän niitä vain Pukkilassa, mut ne on tosi hyvät pulkkamäessa!