Mökkihöperöt

Yksi juhannus.

Yksi isä, kaksi äitiä, yksi isoäiti. Kaksi varomattomasti ryömivää vauvaa, kaksi koheltavaa kolmevuotiasta. (Meininki kuin mormoneilla, eikö!)

Aika monta ilonkiljahdusta, muutama (…) välienselvittely, pari parkaisua, erinäinen määrä eroahdistusta, yksi jos toinenkin yöhuuto.

Nolla hyttysenpuremaa, kaksi tusinaa kusiaisenpolttamaa, kymmenisen mystistä mäkäräisen(?) aiheuttamaa paukamaa allekirjoittaneen säärissä.

Kaksi vesileikkien viemää poikasta, yksi järveen pudonnut lapsi (arvatkaa vaan kuka), kaksi keinussa kihertävää kuopusta.

Muutama seesteinen sekunti, aika monta ”hyvä että sentään noi keskenään jaksaa tota huonoa läppäänsä kuunnella” -toteamusta (leikki-ikäisen mielikuvituskieli on tooosi hauskaa, ainakin heti aamusta), jokunen nykyteknologian tarjoama viihdytyshetki ja hurjan monta junaradanpalaa.

Pari pulloa kuohuvaa, sopiva määrä saunasiideriä, grillin täydeltä mahantäytettä ja kuppikaupalla kahvia.

Kaksi täydellisesti bussissa käyttäytyvää lasta, yksi elämänsä outoutta kummasteleva nainen, muutama puhelimen kautta päähän tunkeutunut ihmissuhdeihmetys.

Että semmosta juttua, sanoisi poikasen paras kaveri. 

Me reissussa rähjääntyneet ja rähjänneet palasimme eilen kotiin, ja kaupunkilaiselämä alkoi heti varsin villisti hampurilaisten avulla. Kylässä kuopukseni kukkui kovempaa kuin lähimetsän käki, viime yönä sitten nukuttiinkin koko kolmikko kellon ympäri ja vähän ylikin. Arkiviikko on alkanut ihanan verkkaisesti, ollaan maleksittu puistoissa, syöty eväitä ja paahduttu auringossa. Tätä ja synttärivalmisteluja onkin sitten tämä viikko täynnä.
 
Mukava oli meidän juhannus – tultiin, nähtiin, huudettiin ja syötiin. Isäntäväki varmaan lepuuttaa hermojaan kun kolmikkomme lähti kotiin, saapa nähdä kutsutaanko tätä sakkia enää ensi juhannuksena mökkivieraiksi… Ai niin, sehän olisi muutenkin meikäläisen levoton lapsivapaa ensi vuonna, eli Himoksella nähdään! 😉