Aamulla torkutin nahkavekkaria vaaleanpunaisella Barbapapalla ja venytin aamupalalle menoa tunnin lastenohjelmaputkella. Kärräsin esikoisen iloisena kerhoon ja sujahdin vauvan kanssa aamuteelle toisen kerhoäidin luo. Puimme perin tyypillisiä parisuhdeongelmia – niitäkin, joita minulla ei enää ole.
Haettaessa vastassa oli lounaansa syönyt ja leikkinsä leikkinyt naurunaama, joka on kuulemma puhjennut kukkaan viime viikkojen aikana, ja muuttunut erityisen aurinkoiseksi touhuajaksi. ”Sillä taitaa olla hyvä päivä”, kommentoitiin puolestaan kuopusta. ”Sillä on aina”, vastasin.
Puistossa käänsimme katseet kohti aurinkoa ja pois kuravellissä kärhämöivistä kaksivuotiaista. Enää ei tarvitse puistomammojenkaan palella! Kotona vaan pitää pistää koko lapsi asuineen suihkun alle…
Kotiinpalattua sujautin pikkuisen jatkamaan unia parvekkeella, pakkasin reppuni ja vaihdoin vanhemmuusvuoroa ovisummerin painalluksella. Ulko-ovella tupakoivat huoltomiehet ähelsivät nimeäni tauluun.
Kävelin uimahallille, juoksin vedessä ja juorusin. Matamien seassa me yksinäiset äidit tiirailimme kahta poikalasten kanssa ilakoivaa uimahousuista urosta. Miksi nuo ovat tähän aikaan täällä? Onko niillä sormuksia? Ovatkohan nekin yksinhuoltajia? Tai sitten ne ovat pariskunta…
Saunassakin sai olla ihan rauhassa.
Nyt istun kotisohvalla, luukutan Youtubesta J. Karjalaista ja ahdan kitusiini taskunpohjalta löytyneiden kolikoiden ja etukupongin oikeuttamaa take away -mättöä. Aurinko paistaa ja pesukone pörrää.
On täässä uudessa elämässä plussapuoliakin, onneksi!
Ihana! Voin vain kuvitella altaassa käydyn supinan kun urokset ilmestyivät näköpiiriin 😉
😀 <3
(Siinä samalla puhuttiin tietysti mm. imetyksestä, toudella eroottista!)
Tämä positiivinen postaus piristi omaa tylsänpuoleista päivääni. Niinhän se on, että kaikista asioista löytyy niitä hyviäkin puolia, vaikka ei aluksi siltä tuntuisi.
Luen innokkaasti blogia, vaikka harvoin kommentoin. Kiitos myös vaikeiden asioiden jakamisesta. Omassa lähipiirissä on vastaavanlaisia tunnelmia, joten eroaihe on ajankohtainen.
Aurinkoisia kevätpäiviä teille!
Jes, mä tuuletan täällä sun puolesta! 🙂 Kuulostipa kivalta päivältä tuo! 🙂
ihanaa että sulla menee hyvin!
mä ajattelin ekaks pelkän otsikon bloglovinista lukiessani jotain ihan muuta plussaa, joka varmasti olis ehkä mutkistanut asioita teidän tilanteessa 😉
Joo aurinko paistakoon ja Mennyt mies on paras mies! Eiku biisi.. 🙂
Ksenia
:D! Hyvää pääsiäistä teidän kolmikolle ja katsotaan josko päästäis pyhinä taas juoruamaan altaaseen..
Muistelen sun aiemmassa blogissasi antaneen kirppisvinkkejä Tampereelta. Voisitko vinkata taas(?) hyviä lastenvaatekirppareita?
On muuten kokemusta niiden tiettyjen plussien aiheellisesta pelosta vastaavassa tilanteessa. Ero on paljon monimutkaisempi keitos kuin kukaan sen maistamiselta välttynyt voisi koskaan kuvitella. Niiltä miinusplussilta onneksi taannoin vältyttiin. Pelkkä ajatusleikkikin pistää polvet tutajamaan.
Näiltä toisilta plussilta en välttynyt. Ja hyvä niin. Niitä todella on, ja paljon. Eivätkä ne ole mitään itsepetollista lohduttelua, vaan ihan aitoja arkipäivän sulostuttajia. Jotakin hämmentävän hyvää kun väkisinkin tulee menetettyjen asioiden tilalle. Ja joistakin ikävyyksistä on ilo luopua, vaikka nekin tietty korvataan toisilla mokomilla. Mutta itse sanoisin, ettei vaaka lopulta sen kummemmin kallistele. Plussia ja miinuksia molemmissa kupeissa. Erilaisia, mutta pitkälti saman painoisia.
Ja kun se on vähän niinkin, että onnen on oltava enemmän minussa kuin parisuhteissa ja olosuhteissa.
Lisää plussia sinulle ja kaikille muille taaperon ja vauvan lähiksille (lähivanhempi). Niitä plussaplussia.
Ilona