”Kannustuksen merkitystä naisille voi osaltaan selittää se, etteivät naiset aina luota omiin kykyihinsä yhtä paljon kuin miehet.”
Kuuntelin viime viikolla Mothers in Businessin webinaarin kuntavaaleista ja erityisesti naisten osuudesta niissä. Parantamisen varaa olisi sekä prosenteissa että asenteissa! Tutkimustulokset siitä, että naiset miehiä herkemmin epäröivät oman osaamisensa riittävyyttä, olivat kuitenkin ensalkuun ärsyttäviä – taasko me ruokimme tarinaa huijarisyndroomaan vaipuvista kympin tytöistä, jotka eivät vain uskalla näyttää kykyjään?
Mutta täytyyhän se myöntää, että minäkin syyllistyn tuohon, itseni epäilyyn. Riittämättömyyden tunne ja ajatus siitä, että enhän minä kyllä oikeasti tiedä tai osaa tarpeeksi, ehken mitään, pulpahtaa aina välillä pintaan niin töissä, vanhemmuudessa kuin luottamustehtävissä: viittaan itseeni ”vain” varavaltuutettuna, tuskastun kun en ehdi perehtyä taustamateriaaleihin tarpeeksi hyvin, epäröin puheenvuoropyyntöä kokouksessa ja kuuntelen sitten, kuinka joku toinen kertoo asiasta ihan yhtä kömpelösti.
Sitten taas toisena hetkenä tajuan, että olen aivan fiksu, viestintätaitoinen ja oppimiskykyinen – ja sen kaikkein tärkeimmän: eivät nuo muutkaan tiedä tai osaa kaikkea! Ja siksi minäkin olen ihan yhtä pätevä kuntavaaliehdokkaaksi kuin moni muu. Tätä sanomaa haluaisin levittää muillekin ja erityisesti naisille.
Eräs entinen työkaverini kertoi joskus, että hänellä on tapana vastata asiakkaiden toiveisiin tai vaikkapa työhaastattelussa esitettyihin kysymyksiin aina ”kyllä onnistuu” ja sitten opetella tuo asia, jota ei välttämättä etukäteen osannut yhtään. Menetelmä kuulosti pöyristyttävältä tällaiselle oman elämänsä itsekriitikolle, joka pähkäili pitkään onko CV:ssä englannin kielitaito hyvä vai vähän parempi, kun en kuitenkaan mikään natiivi ole ja siitä laudaturistakin on jo aikaa. Otin tuosta röyhkeästä asenteesta kuitenkin hitusen opikseni: sen mitä en vielä tiedä tai osaa, voin kuitenkin oppia. (Lienee tylsän stereotyyppistä paljastaa, että työkaverini oli mies ja minä nainen.)
”Kannustuksen merkitystä naisille voi osaltaan selittää se, etteivät naiset aina luota omiin kykyihinsä yhtä paljon kuin miehet.”
Tästä lainauksesta voi jättää mieleen myös sen positiivisemman puolen: kannustuksen merkityksen. Tuskin minäkään tässä nakuttelisin kampanjapostausta, jos kukaan ei olisi vakuuttanut, että hei sähän olisit just hyvä ehdokas. Muistetaan siis kehua, kannustaa, rohkaista ja kohottaa paitsi itseämme, myös toisiamme. Tänään erityisesti meitä naisia.
Hyvää naistenpäivää!
Vastaa